Heissan vaan kaikille. Päätin tooodella pitkän harkinnan jälkeen siirtää lankani ja puikkoni ym. tuotokseni Vuodatuksesta Bloggeriin.
Siirsin kaikki vanhat kirjoitukset myös sinne. Joskin jotkut vanhemmat kuvalinkit eivät toimi (vielä).
Tervetuloa vaan sinne lukemaan 
Pieniherra N on suhteellisen lämminverinen kaveri ja hänellä onkin helposti kuuma. Sinänsä huono yhtälö näin neulojaäidin näkökulmasta, mutta siitä huolimatta olen häntä "ilahduttanut" joillain neulomuksilla aina silloin tällöin.
Pakkasia siis odotellaan, jotta tämä tekele pääsisi tehokäyttöön.
Idean sain tästä. Perus Nalle-langasta ja muutamasta jämäsestä kerästä läksin puikottamaan ja tällaista tuli. Puikkoina oli 3,5 ja lankaa meni 243g.
Ostin Heinistä pari kerää Schoppel-Wollen Admiral Bambus Seideä. Mukaan tarttui myös Austermann Step Classic (petroolin väristä) lankaa ja tietysti pari muuta kerää erinäisiä lankoja. Tuo kirjava lanka näytti tosi nätiltä vyyhdellä, mutta yllärinä neulepinnassa se ei olekaan enää niin kivan näköistä.
Alkushokista toivuttuni päätin neuloa kuitenkin ja kehitellä sitten samalla jotain "korjaavaa" toimenpidettä, ettei tekeleestä tulisi ihan kamala. Lanka kun kuitenkin on laadultaa upea.
Aloitin niskasta pyöröpuikolla (nro 4) ja lisäilin neljässä kohtaa langankierroilla. Kappaleeseen siis ei varsinaisesti muodostunut tässä vaiheessa etukappaleita. Mallia otin hieman tästä ja jo aiemmin tekemästäni hihattimesta mittoja. Raglanlevennykset valmiiksi saatuani mielessä alkoi kummitella Hannah Fettigin Whisper Cardigan, joten apinoin siitä myös hieman mallia (ohjetta en omista). Tein joustinneuleen sijaan sileää neuletta muutaman sentin ja päätin sitten kainalosta toiseen (niskan kautta kiertäen olevat silmukat). Jatkoin "helmasilmukoilla" ja levensin molemmissa reunoissa ensin joka toinen kerros ja sitten aina kaksi levennystä päässään (=4 levennystä kerroksella) joka toinen kerros, että sain lipareet leventymään hieman nopeammin. Sitten poimin etureunan silmukat ja neuloin ainaoikein neuletta n. 7 cm. Tämän jälkeen oli tarkoitus neuloa hihansuihin ja helmaan röyhelö, mutta ei oikein tullut tarpeeksi laskeutuvaa. Kolmannen kokeilun jälkeen päätin virkata sen ja se onnistui kivasti. Tämä petroolin värinen lanka oli siis mielestäni se pelastava juttu, millä sain tuon kirjavan langan jotenkin "koottua". Päätinkin sitten nimetä takin Petroolihelmaksi.
Takki venähti jonkun verran pituussuunnassa, kun kastelin sen. Vyötärölle suunniteltu pitsiröyhelö siirtyikin lantiolle ja hihat tulivat hieman suunniteltua pidemmiksi. Oikeastaan se oli aika hyvä juttu.
Kirjavaa lankaa jäi vielä ehkä joku puoli kerää ja petroolia Steppiä vajaa puoli kerää. Lankaa siis ei mennyt ihan kauheasti…
Tässä olisi nyt sitten semmoinen raivoisasti virkattu vaate. Raivoisasti siksi, että se valmistui ihan ennätysajassa noin isoksi projektiksi.
Homma lähti liikkeelle äitini tekemästä neulepaidasta, johon hän oli suunnitellut hauskan raidoituksen. Paita kuitenkin joutui purettavaksi, koska hihan istutus ei vaan ollut hyvä ja patenttineuleella tehty villapaita oli järjettömän painava ja venyvä.
Aikansa marinoiduttuaan jossain laatikon pohjalla kerät muistuivat jostain mieleeni ja tiedustelin, josko voisin ne saada ja käyttää johonkin. Lankahan oli aika lyhyttä pätkää, joten neulomisessa olisi ollut varmaankin paljon enempi hommaa. Ja virkatessahan voi ne langanpäät päätellä samalla kätsysti.
Lankana oli erinäisiä 7-veljestä -paksuisia villasekoitelankoja. Mukaan piti saada hieman elävyyttä ja pehmeyttä, joten päätin käyttää siihen Dropsin Alpakkaa varastostani. Tulipa sitten käytettyä tähän (alin kuva) projektiin varatut alpakat, joten se sitten ei etenekään enää…
Jokatapauksessa varasto- ja jämälankoja tuli hukutettua tähän tekeleeseen aikas huima määrä. Takki on aika painava (en ole vielä punnannut). Kyllähän tähän hieman joutui ostamaan uuttakin lankaa, että sain nappilistat ym. tehtyä yhdestä väristä. Käytin langan kaksinkertaisena, eli siis säie 7-veljestä ja säie alpakkaa yhdessä. Kitkuttelin menemään 4,5 koukulla.
Vielä tähän takkiin olisi tarkoitus tehdä semmoiset päälle ommeltavat taskut (vaakaraidoin ja punaisella taskunsuulla).
Jestas, miten vaikeaa on tarttua virtuaalikynään ja riipaista taas jotain järkevähkön tuntuista tekstiä näin pitkän ajan jälkeen. Ajattelin lähestyä tätä varastonhyllyllä ollutta blogia pienellä ulkoasun uudistuksella, mutta kaikki koodaajan lahjat on kyllä annettu mun veljelle - EI MULLE!! Vuodatuksella on tuommoinen hieno työkalu, millä saa ihan ilman koodejakin viriteltyä jotain ulkoasua, mutta en saanut sillä haluamiani asetteluita. Muuten sujui - ainoastaan noi mun "neuleohjeet" ja "muuta kivaa" -laatikot se jätti laittamatta blogiin kokonaan. Yritin muokata tätä tämänhetkistäkin, mutta eipäs se antanut semmosessa "idioottimoodissa" olevaa näkymää ollenkaan - pelkän koodinäkymän. Kait mun täytyy palata asiaan jossain vaiheessa lehmänhermoilla varustettuna.
Juu, siis onhan niitä käsitöitä tässä vajaan vuoden aikana tehty jos vaikka mitä. Pieni mies on kyllä pitänyt ihan kiitettävän kiireisenä…
Tässä nyt ihan pieni maistiainen tekemisistä. Ostin keväällä terveydenhoitajaksi valmistuvalle ystävälleni ensiapulaukun ja ajattelin modata sitä vähän enemmän uniikimmaksi. Neuloin Novitan Tennesee-langasta päällisen ja ompelin kiinni.
Palajan tuonnempana noista muista valmistuneista - nyt ei riitä röpö!! :)
Eedittiä: Saimpas muutettua tätä pohjaa mieleisekseni. Jee!!
Tässä vielä edellisestä kirjoituksesta kuva ovista ennen maalaamista.
...ja tässä maalaamisen jälkeen. Listat vielä puuttuu ja nupit.
Tämmöinenkin valmistui tässä syssyllä. Tein sitä jo viime kevättalvella, mutta sitten työ oli jäissä jonkin aikaa ajanpuutteen vuoksi.
Kyseessä on siis tuommoinen kauluri-tuubi. Pikku-Herra N:n lelusammakon (Sylvin) päälle puettuna. (todella havainnollista :))
Pikku-Herra N sai ohuet villahousut. Lankana Novitan Tico-Tico ja puikkoina kolmoset (3). Kahden kerroksen raidoituksella tikuteltu.
Ja mattokin on valmistunut. Aluksi siitä piti tulla paljon vielä isompi, mutta hetken funtsittuani ajattelin kuitenkin jättää sen tuon kokoiseksi. Nyt halkaisija on tuollaiset 220 cm. Kuteita oli varattu kuitenkin isompaan, joten päällystimpä sitten Ikean rahin samanhenkiseksi.
Tässä vielä Kärkkäiseltä ostetuista alpakoista aloitettu "jämä"-takki. Etenee hitaasti, kun on kaikenlaisia muitakin neuleita kesken. Niistä myöhemmin lisää.
Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi jne. jne. Edellinen postaus selittänee hieman asiaa... Tuo rantapallon näköinen asia muuntautui pieneksi pojaksi, jonka kanssa aika kuluu kuin siivillä. Nyt kuitenkin olen aina päiväunien aikaan saanut aikaiseksi tehdä hieman käsitöitäkin.
Ilmojen kylmettyä olohuoneen lattia alkoi huutaa mattoa, missä olisi mukava pötkötellä. Eko-ontelokudetta ja nro 12 :n virkkuukoukku: Tadaa!! Hyvässä vauhdissa ollaan. Nyt odottelen kuteiden kuivumista, koska eko-kude on hyvä kutistaa ennen työstämistä. Kuivuvat vaan tolkuttoman hitaasti... ja haisevat tiskirätille! Olen aikaisemmin virkannut ihan trikookuteesta pyöreän maton, joka on edelleen käytössä ja ihana (punainen). Tästä nykyisestä pitäisi tulla vielä hieman aiempaa isompi.
Olen myös maalaillut kovasti. Meille tuli olohuoneeseen pariovet (itsemodattuna) ja nyt olen niitä maalaillut. Suti lähti lapasesta ja samalla olen sipaissut myös ikea-jakkaran valkoiseksi ja pari tuolia vaaleansiniseksi. Maalaaminen on niiiiin kivaa! Ainoastaan pohjatyöt on vähän tylsiä...
Tässä kuva ovista ennen maalaamista.
Ja tässä tuolit ennen ja jälkeen...
Äitin oma assistentti auttaa kovasti ja haluaa osallistua...
Jep, jep! Eli on tässä jotakin saatu aikaiseksi... Very Stroh takki tuli vihdoin valmiiksi.
Ja kuten alla olevasta kuvasta ilmenee, niin on muunkinlaista "projektia" työn alla.
Tulevalle kummipojalle kitkuttelin tuommoiset pöppöset. Täytynee tehdä lisää samanlaisia tuonnempana. Malli on ihan omasta piposta. Taitaa mukailla semmoista perussukkaa tuo alaosa ja varsi on tehty poikittain. Ainoastaan neule on ainaoikeinneuletta, että sain tunnultaan tuommoiset paksummat töppöset.
Luova bloggaustauko voisi nyt olla ohitse. Ainakin ajatuksena asia kuulostaa hyvälle...
Joku on taas ahnehtinut liikaa erilaisia kitkutuksia työn alle, soo soo!
Ajattelin tarvitsevani jonkinlaisen liivimekon ja hyvin marinoituneet harmaat Rose-mohair -kerät pääsivät puikolle ajatuksena syntyä Novita kevät 2008 lehdessä ollut malli.
Työ valmistui kohtalaisessa ajassa. Tai no valmistui ja valmistui... jos tarkkoja ollaan, niin se jämähti noitten olkainten neulomiseen. Niissä kun onkin niin kauheasti työtä!!
Pah, uusi mielenkiintoisempi projekti ajoi 6 - 0 ohi. Seuraavaksi puikolle pääsi punaisesta lenkkialpakasta ja sisu-langasta muotoutuva neuletakki.
Malli on Modassa 5/2009. Syynä tähän tietysti oli piipahdus Lankakauppa Heinissä, josta lenkkialpakat huutelivat hyllystä.
Samalla tarttui mukaan Knitpicsin kirjava puikkosetti, joita olin salaa haaveillut jo pidemmän aikaa. Puikkosetti on tosi kiva, mutta aluksi jouduin kahdet isoimmat puikot liimaamaan uudestaan metalliosiin kiinni. Ilmeisesti vanha liimaus oli kovettunut liikaa ja kiinnitys pettänyt sitä myöden... laitoin ihan 2-komponenttiliimaa. Punainen takki on siis edistynyt kohtalaisen aktiivisesti, mutta...
Kuinka ollakkaan, eilen töiden jälkeen oli ehdottoman tärkeää alkaa neuloa sukkaa. Ei siinä sitten muuta, kun 7-veikkoja muutama jämäkerä kätköistä ja tikuttamaan. Väreinä sukassa eksoottiset keltainen, punainen ja hiekanruskea. Eilisiltana pääsin ensimmäisen sukan kantapäähän asti, varren pituus kun on tuonne melkein polveen asti.
Nyt toiveissa on saada edes jotakin valmista, ennenkuin taas jotain TOSI mielenkiintoista tulee vastaan.
Lomaa on vietetty kaksi viikkoa ja vielä olisi viikko jäljellä. Kitkutuksia olen yrittänyt aina jossakin välissä keretä tekemään.
Ensin aloitin (jo ennen lomaa) tekemään pitsitunikaa.
Siitä on nyt ensimmäinen hiha/miehustan yläosa tehty ja toinen puikoilla.
Sitä neuloskelen bambulangasta. Nyttemmin se on hieman tauolla:
Loman alkupuolella aloin väsätä kohtalaisen ohuista villalangoista virkattua peittoa. Ravelryssä taitanee kulkea nimellä Ripple Afgan "jotain"...
Kyseessä on siis tälläinen pylväillä toteutettu aaltomaista kuviota mukaileva torkkupeitto. Aluksi oli tarkoitus käyttää tähän vain huopuvia lankoja ja huovuttaa sitten peitto valmiina kevyesti. Värivalikoima tosin rajoitti, joten jouduin laittamaan tähän konepesun kestäviäkin lankoja sekaan. Pyrin siis löytämään langat tähän työhön omista varastoista.
Perjantaina päästiin ensimmäisen kerran omaan suihkuun sitten pääsiäisen (mikä autuus). Suihkukaappi on siis jo saatu pystytettyä ja toimimaankin kohtalaisesti. Saunan puolella on vielä lauteiden tekoa ja muuta sellaista.
Herra H:n heiluessa saunan puolella iski loman alkupuolella hirvittävä tarve uudistaa jotakin (ihan niinkun ei muuten olisi tarpeeksi tekemistä, hah). Tempaistiin yksi maanantai-iltapäivä Neiti J:n kanssa papukaijapihdit kauniiseen käteemme ja revittiin yläkertaan vievien portaiden pinnasta vanha ja kamalanvärinen kokolattiamatto -pinta pois.
Alta paljastui hyväkuntoinen lautalattia. Väri on vähän outo ja pinnassa on mattoliiman jämät (aika paksu kerros itseasiassa). Erilaisten kokeilujen jälkeen totesin kuumailmapuhaltimen ja lastan parhaiksi työvälineiksi, jolla saa sekä liiman että maalin poistettua. Alkuinnostuksessa vetelin alimmaiset 4 rappua putsaillen, mutta sitten iski väsy ja homma on nyt vähän tauolla. Teen taas sitten, kun siltä tuntuu... Täytyyhän lomalla olla ihan lunkistikin, eikä vaan kokoajan ahertaa!
